Urheiluvuoden 2017 topit, flopit ja stopit

Urheilu on ikuista. Koska se herättää niin vahvoja tunteita. Kun se on niin arvaamatonta ja epäoikeudenmukaista, sen tarjoamat hetket aina sillöin tällöin pysäyttäviä.

Alla minun omat top-3, flop-3 ja stop-3-hetkeni kuluneen urheiluvuoden tiimoilta.

TOP-3:

  1. Suomi-Islanti koripallo-ottelu Helsinki Areenalla. Kun suomalaiset ja islantilaiset korisfanit laulavat yhdessä. Kannustaen omiaan, mutta myös toinen toisiaan. Kylmät väreet ja iso, iso RESPECT.
  2. Iivo Niskasen kultahiihto Lahdessa. Kun kaikki osuu nappiin ja kotiyleisö mylvii. Kun 2001 surulliset tapahtumat vihdoin pyyhkiytyvät ainakin osittain pois. Kun Mika Myllylä ja kumppanit saavat anteeksi.
  3. NIK-IK Myran. Nelosdivisioonan futismatsi Skogsvallenilla Uudessakaarlepyyssä. Huikea kesäilta. Huikea paikallisottelunottelun tunnelma. Urheilun ja liikunnan riemua. Kun jopa itse tuli pyöräiltyä otteluun mökiltä ja takaisin. Noin 30 kilometriä.

FLOP-3:

  1. Venäjän järjestelmälliseksi osoittautunut doping. Ja Vladimir Putinin hyvin selkeä tapa käyttää huippu-urheilua hyväkseen sisäpolitiikan tekoon – Sotshin olympiakisojen ollessa surullisena kirsikkana kakun päällä.
  2. Norjan hiihtoliiton kuin myös Norjan antidopingtoimikunnan käyttäytyminen Therese Johaug-keississä. Trumppilaista ”Ei minun tarvitse ketään kuunnella” meininkiä alusta loppuun.
  3. Case Justin Gatlin. Jos siis kaveri nyt todella narahtaa dopingin käytöstä. Kolmannen kerran!!!

STOP-3:

  1. Karsten Warholmin MM-kulta yleisurheilun Lontoon kisoissa. Ja päälle Edvard Munchin Skriket (Huuto).
  2. VPS-maalivahdin käsittämätön oma maali euro-ottelussa Bröndbytä vastaan. Ilman mitä loisto-ottelun loisto-olosuhteissa pelannut huikea Vepsu olisi saattanut mennä jatkoon. Ainakin pelannut jatkoaikaa…
  3. Oma viimeinen työpäivä 31.3. vakinaisena Ylen urheilutoimittajana. Ja sen jälkeen 1.4. alkanut free agent-elämä. Maailma muuttuu – ja minä sen mukana.

Kiitos menneestä urheiluvuodesta! Pidetään yhteyksiä myös armon vuonna 2018, jolloin sekä Pyeongchangin olympiakisat, jääkiekon MM-kisat, jalkapallon MM-kisat että moni muu suurkisa tuonee uusia huikeita hetkiä urheilun parissa.

Oma 2018 huippuhetkeni saattaa itse asiassa olla jo hyvinkin lähellä. Kun saan kunnian juoksuttaa olympiatulta 7.1.2018 The Pyeongchang Olympic Torch Relayssä, Yksi Elämä-järjestön ja meidän kaikkien suomalaisten puolesta. Yhdessä esikuvani Pekka Hyysalon kanssa. Kiitos!

Kaitsu K

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s